Historia

Jakob Kronqvist (1835-1893), talollinen ja sahanomistaja Virkkalasta oli kotoisin vaatimattomista oloista Pietarsaaresta. Hän lähti nuorena maailmalle ja ajautui Lohjalle. Täällä hän toimi kirvesmiehenä, kunnes lähti töihin Mustion ruukkiin. Mustion kartanon omistivat tuolloin sisarukset Fridolf ja Augusta Linder, ja heidän avustuksellaan Jakob Kronqvist pääsi opiskelemaan Helsingin rakennusmestarikouluun, lisäksi hän opiskeli myöhemmin Mustialassa maanviljelystä. Jakob Kronqvist palasi Lohjalle vuonna 1863 – nyt pehtoriksi Laakspohjan kartanoon, jonka omisti Fridolf Linder. Tullessaan Lohjalle hänellä oli mukanaan nuorikko, Helena Sofia os. Kuorikoski (1841-1919).

Jakob Kronqvist vaurastui vuosina 1872-1873, jolloin Hanko-Hyvinkään rataa rakennettiin. Vaurastumisen taustalla olivat Jakob Kronqvistin saamat urakat, ja hän toimitti mm. puutavaraa rautatien laskuun. Saamansa voitot Jakob Kronqvist sijoitti Kässän alueella sijainneeseen Virkkalan
höyrysahaan.

Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista, ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta. Paikalla toimi aiemmin pieni saha, jonka oli perustanut vuonna 1864 Kässän aiempi omistaja, Karl Brunow. Neljä turkulaista kauppiasta ostivat sahan vuonna 1865. Kyseistä sahaa voi pitää Virkkalan teollistumisen ja kehityksen alullepanijana. Vähitellen saha siirtyi kokonaan Jakob Kronvqvistin omistukseen, ja vuonna 1878 hän muutti perheineen Kässään. Tuolloin Kässän nykyinen päärakennus lienee valmistunut Jakob Kronqvistin itse tekemien piirustusten mukaisesti. Rakennus on tyyliltään ajan muodin mukaisesti uusrenessanssin nikkarityyliä runsaine listoituksineen, panelointeineen ja lehtisahauskoristeluineen. Jakob Kronqvist oli laajentanut liiketoimintaansa Hankoon ja rakennutti sinne huviloita. Eräs näistä rakennuksista, Villa Tellina, valmistui ennen vuotta 1880 ja muistuttaa suuresti Kässän päärakennusta. Rakennus toimi Kronqvistin perheen kesähuvilana ja pensionaattina.

Jakob Kronqvist kuoli vuonna 1893 keuhkotautiin 57 vuoden iässä, ja seuraavana vuonna leski myi Virkkalan höyrysahan huutokaupalla. Sahan toiminta lakkasi ennen vuosisadan vaihtumista. Leski Sofia Kronqvist jäi asumaan Kässän päärakennukseen, ja hänen lisäkseen talossa asustivat lapset perheineen. Sofia Kronqvist muutti Kässästä tammikuussa 1909 Villa Tellinaan Hankoon. Sekä Jakob että Sofia Kronqvist on haudattu Pyhän Laurin hautausmaalle Lohjalle.

Vuonna 1909 Kässään asettui uusi omistaja, talollinen Karl Gustaf Långstedt Maksjoelta. Kässä oli Långstedtin omistuksessa vuoteen 1920 asti, jolloin se siirtyi Lohjan Kalkkitehtaan omistukseen. Päärakennus oli useiden perheiden asuinkäytössä, ja vuosien 1927-1928 lakon aikana joukkomajoitettiin Kässän päärakennuksen kolmeen kerrokseen pohjalaisia lakonmurtajia.

Kässän päärakennuksesta tehtiin vuonna 1930 Lohjan Kalkkitehtaan ja Lohjan kunnan sairaala. Lokakuussa 1930 tilava ja ajanmukainen Virkkalan sairaala avasi ovensa. Sairaalassa oli 14 vuodepaikkaa ja henkilökuntaan kuuluivat lääkärin lisäksi hoitajatar, vahtimestari ja siivooja. Vuosien varrella sairaalan lääkäreinä toimivat Harald Braxén, Yrjö Leikola, Thure Roos ja Ilmari Stenbäck. Suurin osa potilaista tuli Etelä-Lohjalta, mutta myös lähiseutujen asukkaita hoidettiin (Lohjan kauppala, Siuntio, Karjaa, Karjalohja, Inkoo, Nummi). Potilaita oli paljon, ja esimerkiksi vuonna 1935 Virkkalan sairaalassa hoidettiin 526 potilasta.

Uuden sairaalan valmistuttua vuonna 1959 Lohjan keskustaan muuttui Virkkalan sairaala vähitellen tarpeettomaksi. Kunnanhallitus päätti lakkauttaa Virkkalan sairaalan toiminnan vuoden 1970 kesäkuun loppuun mennessä, ja sairaalasta tehtiin Lohjan Kalkkitehtaan työterveysasema. Enimmillään työntekijöitä oli tuolloin kaksi lääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, laboratoriohoitaja, sihteeri, välinehuoltaja ja työhygieenikko.

Vuonna 1990 Oy Lohja Ab (Lohjan Kalkkitehdas) lahjoitti rakennuksen Lohjan kunnalle. Kässän päärakennus korjattiin perusteellisesti, ja kunnostustyö valmistui vuonna 1994. Alusta lähtien rakennus oli tarkoitettu kulttuurikäyttöön, ja 1990-luvulla siellä oli Lohjanseudun kuvataidekoulun toimintaa, kaupungin kesänäyttelyitä ja konsertteja.

Kässän taloa suunniteltiin 2000-luvun alussa päiväkodiksi. Rakennus haluttiin pitää kulttuurikäytössä, ja keväällä 2006 syntyi kansanliike, josta kehkeytyi Virkkalan Kulttuurin Ystävät – Virkby Kulturvänner ry. Uusi yhdistys pääsi kaupungin kanssa sopimukseen, ja Kässä säilyi kulttuuritalona. Useat Kässän tilaisuudet ovat yhdistyksen järjestämiä, ja Kässän keskiviikoista on muodostunut perinne, joka tunnetaan Virkkalan ulkopuolellakin. Kesäkautta lukuun ottamatta yhdistys järjestää Kässässä joka toinen sunnuntai iltapäiväkonsertin yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa.

Nykyisin rakennuksen alakerta toimii kulttuuri-, taide- ja juhlatilana. Alakerran yhdessä huonetilassa toimii kaupungin varhaiskasvatuksen avoin päiväkerho. Yläkerrassa toimii Lohjan Taideyhdistys ry. Yläkerran ateljeessa järjestetään myös Taideyhdistyksen ja Hiiden Opiston maalauskursseja.